Kevättä rinnassa

Lumet sulaa, päivät pitenee ja ennen kaikkea valoisuus lisääntyy! Enää ei tarvitse kärvistellä pelkän lintulampun tuomassa valossa. Sen ovat pistäneet merkille myös meidän nokalliset - pesäpaikkaa etsitään sellaisella vimmalla että oksat pois. Nelli aloitti tällä kertaa ensin tuon pesän väsäämisen, ja tämä neitihän osaa todella olla voimakastahtoinen kun päättää että "hei nyt on aika pesiä..". Vielä kun meillä ei sitä lintuhuonetta valitettavasti ole (mutta pian muutto jee!) niin täältä kyllä löytyy neideille kelpaavia pesäpaikkoja mielin määrin! ensimmäinen, ja selvä kestosuosikko on kirjoituspöydän takaata löytyvät kolot. Niihin jo edesmennyt Fiinu työnsi itseään vuosia takaperin, ja toinen ykkösvalinta on aina vanha tuttu : sängyn alunen. Sitä tahtia kun ehdimme tukkia pesäkoloja muistuttavia paikkoja, keksivät linnut jo uusia - ei voi näitä ainakaan mielikuvituksen puutteesta syyttää!

Kuvassa etualalla Nelli suihkun jälkeen, ja taustalla Iines.

Tällä kertaa ei sentään lintujen välit ole ainakaan tulehtuneet pahasti pesimisvimmasta huolimatta (Mainittakoon siis, etteivät neidit toki yhdessä yritä pesiä). Viime kerralla se oli sellaista matsia, että välillä mietittiin pitäisikö linnut sijoittaa eri huoneisiin, kunnes tilanne rauhoittuu. Nyt Iines näyttää oppineen ettei Nelliä kannata ärsyttää, kun tämä etsii pesäpaikkaa. Toistaiseksi näyttää myös siltä, että tämänkertainen pesimisvimma jää melko lyhyeksi, nyt jo alkanut mielenkiinto riittämään muuhunkin kun sen otollisen pesäkolon väsäämiseen. Ja luojan kiitos vielä ollaan tyhjiltä munilta vältytty. Hyvä näin!

Iineksellä on suuri rakkaus omaa peilikuvaansa kohtaan, ja tästä syystä linnut eivät ole toistaiseksi päässeet lainkaan yläkertaan - siellä kun on sen verran iso seinään upotettu peili, ettei sen peittäminen yksinkertaisesti ole mahdollista. Muut pienemmän peilit ovatkin verhoiltu piiloon. Ja lujasti saa verhoillakkin: Iines kun lentää peilin edessä roikkuvaan peitteeseen kiinni niin että saa sen putoamaan, ja ah ihana partneri paljastuu taas peilistä! Ja sitten kun peili taas tunnollisesti peitetään, niin ei Iines säästele ääntään tuota "kadonnutta kumppania" etsiskellessä..Nyt tyttökin tosin alkaa peilien suhteen olemaan rauhallisempi, kun ei ole niitä vahingossakaan nähnyt muutamaan viikkoon. Valitettavasti kaikkia peilaavia pintoja (kuten ilmanputsarin kylkeä) ei pysty peittämään, ja niihin Iines kiinnittyykin hellyydenkaipuun iskiessä. Nyt tosin tyttö on taas ottanut superpaljon kontaktia minuun, sitkeät paritteluyritykset olen joutunut kuitenkin kylmästi torjumaan. :-D Kuvassa Iines rinta rottingilla!

Peppin rokotukset on nyt taas tältä vuodelta hoidettu, ja neiti kesti ne hienosti! Painokin oli pudonnut oikein mukavasti ja Peppillä on viime päivinä ollut oikein onnen päivät, kun on saanut temmeltää hänen rakkaan poikakaverinsa, Peppiä vuotta vanhemman norwitchin terrierin kanssa. Johan siinä kilot karisee kun painaa pitkin maita ja mantuja sydänystävän rinnalla!
Eilen Peppi pääsi mukaan tallille nauttimaan lämpimästä kevätpäivästä, tosin minusta tuntuu ettei raukka edes ihan hoksannut että ne isot kaviollisetkin ovat eläimiä!
Ja jos joku päivä taas käy tuuri, niin saamme koirapuistoon seuraksemme ihanan Chihuahua pojan. Odotamme myös innolla, jos turun seudulla järjestyisi jonkinlainen kääpiöpinseritapaaminen!Koska valitettavasti emme päässeet tänään järjestettyyn tapaamiseen.. niimpä tyydyimme menemään koirapuistoon kurkkaamaan jos löytyisi muita karvaturreja ja kyllähän siellä yksi kappale kääpiövillakoiria ja yksi spanielikin löytyi. Valitettavasti molemmat olivat narttuja, joten leikkimisen sijaan tapaaminen jäi vain muutamaan nuuhkaisuun. Kääkkätapaamista odotellessa!